SOKLI

Lapin ympäristökeskus on antanut lausuntonsa koskien Soklin rautatien toteuttamista Joutsitunturin-Koukkutunturin Natura-alueen halki. Lausunto on luettavissa Lapin ympäristökeskuksen internetsivuilla.

Sokliin valmistautumishanke
Savukosken kunta
Kauppakuja 2 A1
98800 SAVUKOSKI

Yara suunnittelee Soklissa sijaitsevan fosfaattimalmion hyödyntämistä. Jo 1960 - luvulla löydettyä malmiota on yritetty hyödyntää aiemminkin mutta aina hankkeen toteutumisen eteen on tullut esteitä. Vakavasti otettavimmin kaivosta valmisteltiin 1980 - luvun loppupuolella. Tuolloin projekti kaatui yleismaailmallisen taloustilanteen heikkenemiseen jonka myötä hankkeen toteuttaminen taloudellisesti kannattavasti kävi mahdottomaksi.

Maailman talous on syvässä taantumassa mutta tällä kertaa talouden turbulensseilla ei ole vaikutusta Soklin kaivoshankkeeseen. Fosforimalmin hinta nousi voimakkaasti ennen syksyllä 2008 todenteolla alkanutta taantumaa. Vuoden takaisista huippuhinnoista on tultu alas mutta Yara ei ole perustanut Sokli - hanketta alun alkaenkaan hetkellisiin raaka-aineen huippuhintoihin vaan siihen että fosforin kysyntä kasvaa tulevaisuudessa.

Fosfori on typen ohella tärkein kasvien kasvuun vaikuttava ravintoaine. Maapallon väestön ennustetaan kasvavan vuoteen 2050 mennessä yli yhdeksään miljardiin ihmiseen nykyisestä noin 6,7 miljardista. Samaan aikaan viljelysmaan määrä vähenee koska maata otetaan muuhun käyttöön. Lannoitteiden kysynnän on siis syytä olettaa kasvavan tulevaisuudessa. Tässä valossa Soklin fosfaattikaivoksen tulevaisuus näyttää hyvältä.

Soklin fosfaattikaivos ympäristövaikutusten arviointimenettely on valmis. Ympäristölupamenettelyn lisäksi meneillään ovat Itä-Lapin vaihemaakuntakaavan muutosprosessi sekä Soklin osayleiskaavan ja asemakaavan laadinta. Tämän hetkisen aikataulun mukaan Yara tekee hankkeen investointipäätöksen loppuvuodesta 2010 ja rakentaminen käynnistyy seuraavan vuoden aikana. Itse kaivostoiminta käynnistyy suotuisassa tilanteessa vuonna 2015. Erilaiset valitukset voivat kuitenkin viivästyttää hanketta 2-3 vuotta.

 

Kaivos työllistää sekä suoraan että välillisesti

Rakennusaikana Soklin kaivoshanke työllistää 600-800 työntekijää ja avauduttuaan, jos kaivos toteutetaan täysimääräisenä Soklissa, 150-200 henkilöä. Kyseessä on siis massiivinen hanke, kokoluokka on sama kuin Vuosaaren sataman rakentamisessa Helsingissä.

Kaivosprojekti tarjoaa rakentamisvaiheessa laajan valikoiman erilaisia rakennus- sekä maarakennusalan töitä, sillä kaivoksen vaatimien rakenteiden lisäksi alueelle rakennetaan rautatie ja voimalinja. Martilta Tulppion kautta Sokliin vievä tie peruskorjataan ja päällystetään.

Itse kaivostoiminta työllistää 150 - 200 työntekijää. Näistä toimihenkilöitä ja ylempiä toimihenkilöitä on nelisenkymmentä. Varsinaisia kaivosalan ammattilaisia ja siihen koulutuksen saaneita työntekijöitä tarvitaan pääasiassa rikastamotoiminnassa sekä louhoksella. Suurempi osa kaivoksen tarjoamista työpaikoista on tehtäviä, joissa tarvitaan ensisijaisesti jonkin toisen alan tai työtehtävän ammattitaitoa, kuten esimerkiksi maansiirtokoneiden kuljettajan tehtävät.

Tehdaspalveluun eli erilaisiin huoltotehtäviin työllistyy mm. rakennusmiehiä, sähkömiehiä sekä laitosmiehiä. Näiden lisäksi tehdaspalvelussa on ylempinä toimihenkilöinä ja toimihenkilöinä sähkö- ja automaatioinsinöörejä sekä rakennusinsinöörejä. Kaivoksen hallintoon työllistyy kaivoksen johtajan lisäksi mm. laborantteja, varastomiehiä, sihteerejä sekä henkilökuntaa ratkaisemaan tietotekniikkaan liittyviä ongelmia. Kaivosprojekti tarjoaa siis huomattavan määrän eri alojen työtehtäviä, joilla ei työnä ole suoranaista tekemistä kaivostoiminnan kanssa.

Kaivoksen tarjoamien suorien työpaikkojen lisäksi erilaiset tukitoiminnot sekä muut palvelut tarjoavat vielä enemmän työpaikkoja. Kaivoksen tukitoiminnoista ainakin ruokahuolto, puhtaanapito sekä vartiointi järjestetään suunnitelmien mukaan ostopalveluna.

 

Työpaikkoja syntyy myös muille aloille

Kittilässä arvioidaan, että Suurikuusikon kultakaivos työllistää välillisesti jopa nelikertaisen määrän kaivokseen nähden. Jos välilliset työllisyysvaikutukset ovat Soklissa samaa luokkaa, puhutaan jopa kahdeksasta sadasta uudesta työpaikasta. Uudisrakentaminen sekä vanhan peruskorjaus tuovat rakennusalalle uusia työpaikkoja. Kaivosprojektin käynnistyttyä vuokra-asuntojen kysyntä kasvaa. Kasvavan asukasluvun myötä kunnan palvelurakennetta täytyy vahvistaa. Uusia työtehtäviä tai mahdollisuuksia yrittäjyyteen syntyy kaupassa sekä palveluyrityksissä, kuten esimerkiksi kampaamo- ja hyvinvointipalveluissa sekä ravintola-alalla.

Sekä rakennusvaiheessa että kaivoksen toiminnan aikana lyhytaikaisissa komennustöissä käyvien määrä lisääntyy ja se lisää majoituspalveluiden kysyntää. Sillä on positiivinen vaikutus myös paikallisten matkailutuotteiden, erityisesti poronlihajalosteiden menekkiin. Matkailuelinkeino hyötyy kaivoksen käynnistymisestä paranevan infrastruktuurin ja Savukosken lisääntyvän tunnettuuden kautta.

Matkailupalveluiden kehittyminen koko Itä-Lapin seutukunnan alueella tarjoaa vielä sellaisen mahdollisuuden, että perheen vanhemmista toinen työskentelee Soklissa ja toinen naapuripaikkakunnan matkailukeskuksessa. Pyhä-Luoston matkailualueen majoituskapasiteettiä on tarkoitus kasvattaa nykyisestä noin 10 000:stä 20 000:een. Samoin Sallatunturia kehitetään. Näissä avautuu tulevaisuudessa uusia työllistymismahdollisuuksia, jotka on hyvä ottaa huomioon Soklin kaivosprojektin työllisyysasioiden kokonaisuutta tarkasteltaessa.

Julkinen sektori joutuu omalta osaltaan vastaamaan kasvavan väestön asettamiin haasteisiin. Opetuksen sekä päivähoidon tarpeet lisääntyvät ja terveydenhoitopalveluita joudutaan lisäämään.  Kaivosprojektilla on siis kautta koko elinkeinoelämän virkistävä vaikutus.

Soklin kaivoshankkeen myötä Savukoskelle on syntymässä satoja uusia, eri alojen työpaikkoja. Me täällä Savukoskella näkisimme mielellämme, että mahdollisimman moni näihin työpaikkoihin työllistyvä henkilö olisi nykyinen tai entinen savukoskelainen. Te tunnette Savukosken, sen ihmiset sekä sen tarjoamat mahdollisuudet ja haasteet. Te olette tervetulleita Savukoskelle tekemään arvokasta työtä Savukosken ja koko Itä-Lapin hyväksi.

Jos olet kiinnostunut siitä mitä kairassa tapahtuu tai Soklin tarjoamista työllistymismahdollisuuksista, voit liittyä sähköpostituslistalle. Tarkoitus on että postitamme muutaman kerran vuodessa kuulumisia Savukoskelta sekä päivityksen Soklin kaivoshankkeen tilanteesta. Sähköpostilistalle liittyminen onnistuu lähettämällä www.sokli.fi - sivun palauteosion kautta viestiä tänne Savukosken kuntaan tai ottamalla yhteyttä projektisihteeri Janne Mukkalaan osoitteeseen Sähköpostiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla päällä nähdäksesi osoitteen tai puhelinnumeroon 040 -8292946.

Kirje

 

Soklin 220 kV:n voimajohdon YVA-selostus sekä aiheeseen liittyvä muu materiaali on nähtävissä Lapin aluehallintoviraston internetsivuilla.

Hankekuvaus

Täydentävän YVA-ohjelman mukaan 220 kV:n johtoreitin on tarkoitus sijoittua välille Pelkosenniemi-Savukoski-Sokli ja se alkaa Pelkosenniemellä sijaitsevalta Kokkosnivan voimalaitokselta. Suunnitellun voimajohdon yhteispituus on noin 125 km ja se sijoittuu Savukosken ja Pelkosenniemen kuntien alueelle. YVA-ohjelmassa tarkastellaan ja vertaillaan voimassa olevassa Itä-Lapin maakuntakaavassa olevan johtoreitin mukaista päävaihtoehtoa (VE1). Tämän lisäksi tarkastellaan viittä alavaihtoehtoa, jotka perustuvat pitkälti päävaihtoehtoon. Lisäksi tarkastellaan ns. nollavaihtoehtoa, jossa kaivosta ei avata lainkaan eikä voimajohtoa siis rakenneta.

Vaihtoehto VE1: Voimajohto sijoittuu reitille Pelkosenniemi-Savukoski-Sokli alkaen Pelkosenniemellä sijaitsevalta Kokkosnivan voimalaitokselta. Välillä Kokkosniva-Kitisen länsipuoli Pelkosenniemen kirkonkylän pohjoispuolella se sijoittuu vanhan johtokäytävän viereen, mutta muille alueille rakennetaan uusi johtokäytävä. Johtoreitti noudattaa pääosin maakuntakaavan linjausta. Myös piakkoin käynnistyvän Soklin rautatiehankkeen YVA-menettelyn hankevaihtoehto VE2 noudattelee pääosin samaa reittiä.

Alavaihtoehto VE1.1: Vaihtoehto tarkoittaa poikkeamaa päävaihtoehdosta Kupittajan pohjavesialueen ja Kemihaaran soiden suojelualueen kohdalla. Johtoreitti kulkee olemassa olevan 45 kV:n johdon rinnalla sen eteläpuolella ylittäen pohjavesialueen ja suoalueen päävaihtoehdon VE1 eteläpuolella.

Alavaihtoehto VE1.2: Reitti tukeutuu Soklin ratahankkeen VE2:een Kitisen ylityksessä ja Luiron soiden suojelualueen kohdalla. Mikäli ratahanke tullaan rakentamaan VE2:n mukaisesti Pelkosenniemen kautta, niin Luiron soiden osalta ratalinjaus ja voimajohto halkaisisivat suojellun suoalueen.

Alavaihtoehdot VE1.3 ja VE1.4: Vaihtoehdot seuraavat alustavaa Soklin ratahankkeen vaihtoehtoa VE2 myös Lunkkauksen kylän kohdalla ja Savukosken kirkonkylän pohjoispuolella.

Alavaihtoehto VE1.5: Vaihtoehtoinen reitti kiertää Martin kylän länsipuolelta ylittäen samalla Kemijoen, etenee Kemijoen itäpuolella Ruuvaojan pohjoispuolelle saakka ja palaa sitten päävaihtoehdon VE1 reitille.
YVA-selostuksen vaihtoehdot

Alun perin Soklin voimajohdon ympäristövaikutukset oli tarkoitus esittää osana kaivoksen YVA-selostusta. Lopulta niistä päätettiin laatia erillinen YVA-selostus.

Suunniteltu Kokkosnivan voimalaitokselta alkava 220 kV:n voimajohto Soklin kaivokselle sijoittuu Savukosken ja Pelkosenniemen kuntien alueelle. Sen yhteispituus on noin 125 km.

Päävaihtoehto VE1: Voimajohto hyödyntää olemassa olevien voimalinjojen maasto­käytävää Kokkosnivan ja Pelkosen­niemen välillä. Voimajohto ylittää Kitisenjoen noin 200 m nykyisen maantiesillan pohjoispuolelta. VE1 ylittää Kupittajan pohjavesialueen Pelkosenniemen kunnan päävedenottamon yläpuolelta. Linjaus kulkee Pelkosenniemi-Savukoski-maantien (965) vieressä noin 7 km. Sen jälkeen voimajohto kulkee maantien suuntaisesti mutta kauempana tiestä. Linja ylittää Kemijoen Savukosken pohjoispuolella ja myöhemmin Värriöjoen. Voimajohto seuraa Martti-Tulppio-tietä Kemijoen itäpuolella Ruuvaojalle asti, missä se kääntyy kohti Soklia.

AlavaihtoehtoVE1.1: Voimajohto tekee päävaihtoehdosta poikkeaman Pelkosenniemellä Kupittajan pohjavesialueen kohdalla, linja ylittää Kupittajan pohjavesialueen pohjaveden virtaussuunnassa vedenottamon alapuolelta. VE1.1 linjaus seuraa nykyisten 45/20 kV voimajohtojen maastokäytävää noin 7 km, kunnes yhtyy päävaihtoehdon VE1 reitille. VE1.1 sivuaa Kemihaaran soiden suojelualuetta sen pohjoisreunalta.

AlavaihtoehdotVE1.3 ja VE1.4: Vaihtoehdot käsittävät rautatielinjauksen mukanaan tuomat reittimuutokset Savukosken pohjoispuolella, Kemijoen itäpuolella suunnilleen Martin kylän kohdalla. VE1.3 myötäilee rautatien vaihtoehdon VE2 linjausta Kemijoen ylityksestä Värriöjoelle ja vaihtoehdon pituus on noin 19 km. VE1.4 puolestaan myötäilee ratalinjausta Värriöjoen pohjoispuolella noin 17 km pituudelta.

AlavaihtoehtoVE1.5 kiertää Savukoskella Martin kylän sen länsi- ja pohjoispuolelta ja kulkee noin 56 km matkan Kemijoen länsipuolella, kun muut vaihtoehdot sijoittuvat Kemijoen itäpuolelle. VE1.5 palaa päävaihtoehdon VE1 reitille Ruuvaojan pohjoispuolella.

Vaihtoehto 0. Voimajohdon rakentamatta jättäminen

 

Lapin ympäristökeskus on yhteysviranomaisena antanut lausuntonsa koskien Soklin kaivoshankkeen rautatien ympäristövaikutusten arviointiselostusta. Lausunnon voit lukea tästä.