Soklin rautatien YVA-selostus sekä aiheeseen liittyvä muu materiaali on nähtävissä Lapin aluehallintoviraston internetsivuilla.
Hankekuvaus
Yara Suomi Oy on suunnitellut aloittavansa malmintuotannon Savukosken kunnassa Soklin kaivosalueella vuonna 2012 tai 2013. Kaivoksesta tarvitaan kuljetusyhteys rikastetun malmin kuljettamiseksi asiakkaille. Yara Suomi Oy, joka on Yara International ASA:n tytäryhtiö, on hankkeesta vastaava. Yara Suomi Oy myy moniravinnelannoitteita maataloudelle sekä puutarhan- ja metsänhoitoon.
Soklin rautatiestä suunnitellaan yksiraiteinen, sähköistämätön, radio-ohjattu ja kulunvalvonnalla varustettu tavaraliikenteen rata. Junien mitoitusnopeus on 80 km/h. Käytettävien junien mitoittava junapituus on 825 m ja paino 5 600 t. Alustavien laskelmien mukaan kuljetettava rikastemäärä on noin 2 miljoonaa tonnia vuodessa. Tämä tarkoittaisi päivittäin 2-4 junaparin liikennöintiä radalla. Toteutettavasta vaihtoehdosta riippuen rautatietä voitaisiin käyttää myös puutavara- ja henkilökuljetuksiin, jotka vaativat omia erillisiä rakenteita rautatielle. Tämän hankkeen yhteydessä ei ole varauduttu näiden rakenteiden toteuttamiseen. Valittavasta vaihtoehdosta riippuen uuden ratalinjan pituudeksi tulee 100-170 km.
Vaihtoehto 1: Kelloselkä -Sokli, 104 km. Ratalinjaus lähtee Sallan Kelloselästä ja kaartaa kohti Sallan ja Savukosken kunnanrajaa Saijan kylän koillispuolelta. Linjausvaihtoehto kulkee suurelta osalta Savukosken ja Sallan kunnanrajaa myötäillen, eroten kunnanrajasta Lapioseljän kohdalla, mistä se jatkuu kohti pohjoista Ahmatunturin länsipuolelta ja lopulta Tulppiojoen laaksoa pitkin Sokliin.
Vaihtoehto 2: Kemijärvi-Pelkosenniemi-Savukoski-Sokli, 166 km. Rautatie erkanee pohjoiseen nykyiseltä Rovaniemeltä Kemijärvelle johtavalta radalta noin 12 km ennen Kemijärveä. Pelkosenniemen pohjoispuolella ratalinjaus kääntyy kohti koillista ylittäen Kitisen Mullakkoaavan kohdalla. Ratalinjaus kiertää Luiron suot eteläpuolelta. Savukoskelle päin mentäessä ratalinjaus kulkee kantatien 965 pohjoispuolella. Ennen Savukoskea ratalinjaus kaartuu koilliseen Kuollutvaaran koillispuolelta ja ylittää Kemijoen Kivitsokanpalon kohdalla. Kemijoen eteläpuolella ratalinjaus kulkee seututien 9671 eteläpuolella Rovalaan saakka, mistä linjaus kaartuu loivasti itään kohti Piippuseljiä ja Hirvikaltiota. Tämän jälkeen linjaus kulkee kohti Tulppiojokea ja yhtyy vaihtoehdon VE 1:n linjaukseen Pieni Saijanvaaran lounaispuolella hieman ennen Vuonnelo-ojan ylitystä
Vaihtoehto 3: Kelloselkä-Naruskajärvi-Sokli, 103 km. Rautatie erkanee vaihtoehdosta 1 hieman Kelloselän pohjoispuolella ohittaen Kotalan kylän itäpuolitse ja myötäilee Naruskajokea paikallistien 19865 itäpuolella Naruskajärvelle saakka. Naruskajärveltä linjaus kulkee kohti luodetta yhdistyen jälleen vaihtoehto 1:een Ahmatunturin eteläpuolella Lapioseljän tuntumassa.
Vaihtoehto 4: Kelloselkä-Savukoski-Sokli, 135 km. Rautatien alkuosa Sallassa on sama kuin vaihtoehdossa 1 ja loppuosa Savukoskella sama kuin vaihtoehdossa 2. VE 4 erkanee vaihtoehdosta 1 Saijan kylän pohjoispuolella Kaita-aavan kohdalla, mistä se jatkuu kohti luodetta Tenniöjokea myötäillen ohittaen Nousun ja Kuoskun kylät pohjoispuolelta. Savukoskella VE 4 yhtyy vaihtoehtoon 2 Lauttarovien koillispuolella.
Vaihtoehtojen 1, 3 ja 4:n toteutuessa kunnostetaan rautatieosuus välillä Kemijärvi-Kelloselkä, 84 km.
Vaihtoehto 0: Rautatieyhteyden rakentamatta jättäminen.
Ympäristöministeriö hyväksyi 30.3.2010 Itä-Lapin vaihemaakuntakaavan, jossa on päädytty ratavaihtoehto VE1:een.
Koska Yara toteuttaa Soklin fostaattikaivoshankkeen Venäjä-vaihtoehdon mukaisesti, ratayhteyttä Soklista muuhun Suomen rataverkkoon ei rakenneta.
Yara julkaisi 27.1.2012 tiedotteen, jossa se ilmoitti lopettavansa Venäjä - vaihtoehdon tutkimisen ja pyrkivänsä rikastamaan Soklin fosforimalmin Soklissa. Yhtiö tekee Suomi - vaihtoehdossa lisäselvityksiä ja Soklin alueella toteutetaan kairausohjelma kesä 2012 aikana.
