SOKLIN MALMITUTKIMUKSET 1967 – 2005

Ruotsalaisella Craelius-kairauskonella, jonka voimalähteenä toimi Valmet 565 –traktorin dieselmoottori, kairattiin Soklilla ensimmäinen timanttikairausreikä elokuussa 1967. Reikäpaikka oli Sokliaapan etelälaidalla lähellä Soklin nykyistä tukikohtaa. Reiän pituus oli 98 m.

Sokli oli löytynyt lentotoimituksessa saman vuoden kesäkuussa juhannusviikolla. Löytö perustui huolellisesti valmisteltuun, mittavaan malminetsintäoperaatioon. Sen tarkoituksena oli löytää Raahen rautatehtaan tarpeisiin rautamalmia, joka todennäköisesti liittyisi karbonatiittiseen kalkkikiveen. Karbonatiittimassiivi löytyi, mutta ei riittävän hyvälaatuista rautamalmia.

Soklin pyöreähkömuotoinen, pinta-alaltaan yli 20 neliökilometrin laajuinen, poikkileikkaukseltaan suppilomainen ja yli kuuden kilometrin syvyyteen jatkuva karbonatiittimassiivi on sellaisenaan yksi maailman suurimmista n. 450 tunnetusta karbonatiittiesiintymästä. Soklin karbonaattirikas kiviaines on lähtöisin arviolta 150-200 km:n syvyydestä, josta se tunkeutui sulana massana nykyiselle paikalle 363 milj. vuotta sitten. Kivisula toi mukanaan monenlaisia malmiaineksia, kuten fosforia, niobia, tantaalia, zirkoniumia, harvinaisia maametalleja, kuparia ja rautaa. Nämä tarjosivat monenlaisia haasteita Rautaruukki Oy:n malminetsinnälle, joka jatkui vilkkaana ja monipuolisena ensimmäisestä kesästä vuoteen 1980. Tuohon mennessä Soklissa oli inventoitu massiivin rapautumiskuoreen yli 100 miljoonaa tonnia hyvälaatuista fosforimalmia (P2O5 16 %), paikannettu useita niobi-tantaalimalmiaiheita ja osoitettu harvinaisia maametalleja ja kuparia sisältävä vyöhyke. Tulppion läheisyyteen rakennetussa koerikastamossa tutkittiin fosforimalmin rikastamista. Fosforia, Soklin tärkeintä malmiainesta, käytetään lannoitteisiin, rehuihin ja osana monenlaisissa teollisuuskemikalioissa.

Kemira Oy:n ostettua vuonna 1986 kaivosoikeudet ja kaiken kertyneen tutkimusmateriaalin jatkuivat fosforimalmien tutkimukset ja koerikastukset sekä aloitettiin kaivoksen avaamiseen tähtäävä suunnittelu. Kaivoksen avaamispäätöstä ei kuitenkaan tehty 1980-luvun lopulla esiin tulleiden yleismaailmallisen laman aiheuttamien vaikeiden taloudellisten näkymien vuoksi.

Tieteelliseltä ja teknis-taloudelliselta pohjalta 1990-luvulla uudelleen alkaneet niobi-tantaalimalmien tutkimukset ovat jatkuneet ajoittaisesti. Tutkimukset ovat kohdistuneet sekä pehmeään rapakallioon että kovaan kiveen. Tällä hetkellä Soklin oikeudet, hallinta ja tutkimusten ohjaus kuuluu Kemira Grow How:lle.

Ensimmäisen kairausreiän jälkeen Soklille on kairattu erilaisin menetelmin yli 1400 reikää ja porattu yli 6000 auger- eli kierrekairausreikää malmiaiheiden etsimiseksi ja niiden tutkimiseksi. Geofysikaaliset mittaukset ovat käsittäneet magneettisia, sähköisiä, VLF-, säteily- ja painovoimamittauksia sekä seismisiä luotauksia. Kokonaisuudessaan Sokli on tutkimusmateriaalinsa määrällä ja monipuolisuudella kohonnut maamme yhdeksi merkittävimmistä malminetsinnällisesti ja teknis-taloudellisesti tutkituista malmialueista. Kaivostoiminnan alkaminen antaa kuitenkin vielä odottaa itseään.