Soklin kaivoshanke avaa uusia näkymiä talouteen ja ympäristöön
Podcast-jaksossamme syvennytään Soklin kriittisten mineraalien merkitykseen, paikallisiin vaikutuksiin ja hankkeen etenemiseen.
Ensimmäisessä podcast-jaksossa keskusteltiin strategisesti merkittävästä Soklin kaivoshankkeesta. Miksi Sokli herättää keskustelua, mitä vaikutuksia sillä on ympäröivälle alueelle ja laajemmin Suomeen? Miten projektia arvioidaan talouden, ympäristön ja yhteiskunnan näkökulmasta?
Jaksossa FMG:n toimitusjohtaja Matti Hietasen vieraina ovat Soklin projektijohtaja Pasi Heino ja yhteisötoimintavastaava Eeva-Maria Maijala.
Sokli: Arvokkaita mineraaleja omasta kallioperästämme
Sokli on geologisesti ainutlaatuinen monimetalliesiintymä Savukoskella. Rikkaan raaka-ainekirjon ja korkeiden pitoisuuksien ansiosta Soklista voi tulla Suomen kaivoshistorian merkittävimpiä hankkeita.
”Sokli on muinainen tulivuori, joka purkautui Suomessa 360 miljoonaa vuotta sitten. Siitä se Sokli syntyi”, Soklin projektijohtaja Pasi Heino taustoittaa jaksossa.
Soklista louhittavat raaka-aineet ovat kriittisen tärkeitä jokapäiväisen elämän sekä erityisesti omavaraisuuden ja huoltovarmuuden kannalta.
”Fosfaattia käytetään lannoitteiden raaka-aineena, ja Soklin tuotanto voisi taata ruokaturvan noin 90 miljoonalle ihmiselle. Harvinaisia maametalleja taas käytetään hyvin laajalti sähkömoottoreissa, tuulivoimaloiden turbiineissa ja puolustusteknologiassa. Esimerkiksi F-35-hävittäjässä on yli 400 kiloa harvinaisia maametalleja”, Heino listaa.
Paikalliset huolet huomioidaan
Savukoski on Suomen harvimmin asuttua aluetta, ja porotalous on alueen tärkeä elinkeino ja elämäntapa. Luonnollisesti hanke herättää paikallisten keskuudessa myös huolia, joihin pureutuu nyt yhteisötoimintavastaavana aloittanut Eeva-Maria Maijala.
”Tärkein työni on olla sanansaattaja. Välitän tietoa Soklin asioista paikallisille ja vien paikallisten viestejä eteenpäin. Tehtäväni on myös selkokielistää hankkeen puhetta ymmärrettävämmäksi”, kertoo Maijala.
Soklin kaivosalue sijaitsee keskeisellä poronhoitoalueella, ja Sokli Oy on sitoutunut korvaamaan kaikki porotaloudelle aiheutuvat haitat täysmääräisesti. Porotalouden lisäksi esimerkiksi vesistöihin, pölyyn ja säteilyyn liittyviin kysymyksiin on kiinnitetty erityistä huomiota.
Sokli vastaa tiedontarpeisiin esimerkiksi tulevalla koetoiminnalla, jossa hankkeen ympäristövaikutuksia ja teknisiä ratkaisuja testataan Savukoskella pienessä mittakaavassa. Näin saadaan tietoa kaivostoiminnan todellisista ympäristövaikutuksista, ja niitä voidaan ehkäistä ja minimoida.
Kohti tuotantoa askel kerrallaan
Soklin toiminta-ajaksi arvioidaan yli 20 vuotta. Investoinnin arvo on miljardiluokkaa.
”Valmistaudumme parhaillaan niin sanottuun esiselvitykseen, jonka odotamme kestävän noin kolme vuotta. Tavoitteena on päästä luvitukseen vuonna 2028. Tämän hetken arvion mukaan tuotantoon päästäisiin arviolta 2035”, Heino kertoo.
Visiona olla Savukosken ja koko Suomen ylpeyden aihe
Soklin kaivoshankkeella olisi valtava positiivinen vaikutus Savukosken kunnan talouteen ja työllisyyteen. Kunnan verotulot moninkertaistuisivat ja sinne syntyisi satoja työpaikkoja.
”Tavoitteenamme on, että Soklista tulee moderni, tulevaisuuden kaivos, josta paikalliset ja koko Suomi voivat olla ylpeitä. Teen kaikkeni tämän eteen yhdessä Eeva-Marian kanssa”, Heino sanoo.
Podcast-sarjan Mineraalit ja miljardit ensimmäinen jakso on otsikoltaan Talous, luonto ja yhteinen etu – Tarkastelussa Soklin kaivoshanke. Kuuntele jakso FMG:n YouTube-kanavalta!