Fosfaattia ja harvinaisia maametalleja

Fosfaatti on arvokas raaka-aine, jota käytetään laajasti maataloudessa ja teollisuudessa. Kaivosteollisuudessa fosfaattia louhitaan lannoitteiden raaka-aineeksi, koska fosfori on elintärkeä kasvien kasvulle ja maailman elintarviketuotannolle. Fosfaattia käytetään myös muissa teollisuudenaloissa, kuten eläinrehujen ja kemikaalien valmistuksessa.    

Suurimmat fosfaatin tuottajamaat ovat Marokko, Kiina ja Yhdysvallat. Euroopassa fosfaattia louhitaan vain vähän, mutta Suomessa Siilinjärven kaivos on Pohjoismaiden ainoa toimiva fosfaattikaivos, ja sen tuotanto keskittyy pääasiassa kotimaiseen lannoiteteollisuuteen.    

Soklista saatavan fosfaatin merkitys Euroopan lannoiteteollisuudelle olisi merkittävä. Sieltä saatava fosfaatti riittäisi vuosittain 60 miljoonan ihmisen ruokkimiseksi tarvittavan lannoitemäärän raaka-aineeksi. 

Harvinaiset maametallit ovat joukko alkuaineita, joita käytetään monissa huipputeknologian sovelluksissa, kuten älypuhelimissa, sähköautoissa, tuulivoimaloissa ja puolijohteissa. Näitä metalleja ovat esimerkiksi neodyymi, praseodyymi ja dysprosium. Vaikka niitä kutsutaan "harvinaisiksi", ne eivät ole erityisen harvinaisia maankuoressa, mutta niiden louhinta ja erottelu on teknisesti vaativaa ja kallista. 

Suurimmat harvinaisten maametallien tuottajamaat ovat Kiina, joka hallitsee maailmanmarkkinoita, sekä Australia ja Yhdysvallat. Euroopassa harvinaisia maametalleja on löytynyt muun muassa Grönlannista ja Ruotsista, jossa malmiesiintymien hyödyntämistä tutkitaan. Suomessa Sokli tunnetaan harvinaisten maametallien esiintymänä. Arvion mukaan Soklista saatavia harvinaisia maametalleja riittäisi vuosittain kahden miljoonan sähköauton tai 1500 tuulivoimalan raaka-aineiksi.  

Niobium on strategisesti tärkeä harvinainen metalli, jota käytetään monissa teollisuuden huipputeknologian sovelluksissa. Sen pääasiallinen käyttötarkoitus on teräksen vahvistaminen, mikä tekee niobiumista erittäin tärkeän rakennus- ja autoteollisuudessa sekä öljy- ja kaasualalla. Niobiumia käytetään erityisesti korkealuokkaisten terästen valmistuksessa, sillä se lisää teräksen lujuutta ja kestävyyttä, samalla kun se tekee siitä kevyempää ja helpommin työstettävää. Tämän vuoksi niobiumia käytetään muun muassa putkistojen, ajoneuvojen osien, ilmailuteollisuuden rakenteiden ja avaruusteknologian komponenteissa. 

Suurin osa maailman niobiumista tulee Brasiliasta, joka hallitsee lähes 90 prosenttia maailman tuotannosta, sekä Kanadasta. Muualla maailmassa niobiumvarannot ovat harvinaisia ja niiden louhinta vähäistä.  

Euroopassa niobiumin esiintymiä on löydetty muun muassa Grönlannista ja Suomesta. Suomessa Soklin alueella sijaitsevat merkittävät niobiumvarannot ovat herättäneet kiinnostusta, ja alueen potentiaalia tutkitaan. Jos nämä varannot otetaan käyttöön, Suomi voisi tuottaa 80 % Euroopan vuosittain tarvitsemasta niobiumista. 

Soklista löytyy fosfaattia, harvinaisia maametalleja ja niobiumia sisältävien mineraalien lisäksi monia muita mineraaleja, joiden hyödyntämistä arvioidaan hankesuunnittelussa. Näiden mineraalien ja metallien monipuolinen käyttö teollisuudessa, energiantuotannossa ja teknologiateollisuudessa nostaa kaivoshankkeen arvoa ja tarjoaa mahdollisuuden hyödyntää maailmanlaajuisia markkinoita. 

Rauta on maailman yleisimmin louhittu metalli, ja sen pääasiallinen käyttöalue on teräksen tuotanto, joka on keskeinen materiaalien rakentamisessa ja teollisuudessa. Raudan esiintyminen lisää kaivoshankkeen potentiaalia, sillä raaka-aineiden jatkuva kysyntä on merkittävää globaalisti. 

Uraani ja torium ovat tärkeitä energiametalleja, joita käytetään ydinvoiman tuotannossa. Uraanin tunnettu käyttö polttoaineena ydinvoimaloissa ja toriumin mahdollinen tulevaisuuden merkitys uuden sukupolven reaktoreissa nostavat niiden strategista arvoa. 

Soklin uraani- ja toriumpitoisuudet ovat kuitenkin matalia, eikä niiden mahdollisesta hyödyntämisestä ole tehty päätöksiä. Ydinenergia-asetuksen mukaan uraanimalmin uraanipitoisuus on vähintään 1 000 mg/kg (ppm). Soklissa suurin yksittäinen kairauksissa analysoitu pitoisuus on ollut alle puolet tästä ja keskimääräinen uraanipitoisuus on 30 ppm, joka on 1/30 osa uraanimalminpitoisuudesta. Toriummalmin pitoisuusraja Suomessa on 30 000 mg/kg. Soklin malmin keskimääräinen toriummalmipitoisuus on yli 350 kertaa pitoisuusrajaa pienempi. Myös mahdollisissa jatkoselvityksissä tullaan huomioimaan ydinenergialain ja -asetuksen vaatimukset. 

Mangaani on keskeinen metalli teräksen valmistuksessa, erityisesti sen kovuuden ja kestävyyden parantamisessa. Mangaanin kysyntä kasvaa akkuteknologian kehityksen myötä, mikä lisää sen arvoa kaivoshankkeissa.

Vermikuliitti on lämpöä eristävä mineraali, jota käytetään rakennus- ja puutarha-alalla. Sen laajat sovellukset tekevät siitä taloudellisesti kannattavan tuotteen, jos sitä esiintyy kaivosalueella. 

Zirkonium ja hafnium ovat tärkeitä raaka-aineita erityisesti korkean lämpötilan sovelluksissa ja ydinreaktoreiden osien valmistuksessa. Hafniumin käyttöä lisätään myös ilmailu- ja avaruusteknologiassa, mikä nostaa sen strategista arvoa. 

Tantaali on kriittinen metalliseoksissa, elektroniikkakomponenteissa ja erityisesti kondensaattoreissa, joita käytetään esimerkiksi älypuhelimissa. Sen harvinaisuus ja korkea kysyntä tekevät siitä merkittävän arvometallin. 

Kupari on monikäyttöinen metalli, jota tarvitaan sähköistämisessä, rakentamisessa ja teollisuudessa. Sähköautojen ja uusiutuvan energian kasvava kysyntä lisää kuparin kysyntää ja tekee siitä tärkeän osan kaivoshankkeiden potentiaalia.